Maalämpö taloyhtiöön on iso mutta usein erittäin kannattava investointi: rivitaloyhtiössä hinta on tyypillisesti 35 000–65 000 € ja kerrostalossa tai isossa kohteessa 100 000–200 000 €. Lopullinen summa riippuu kiinteistön koosta, lämmöntarpeesta ja tarvittavien lämpökaivojen määrästä – siksi tarkka hinta varmistuu aina kartoituksen ja kannattavuuslaskelman kautta.
Tässä artikkelissa käymme läpi, sopiiko maalämpö taloyhtiöösi, paljonko se maksaa, miten päätös tehdään hallituksessa ja yhtiökokouksessa, miten poraus etenee ja miksi taloyhtiö ei saa kotitalousvähennystä samalla tavalla kuin omakotitalon omistaja. Saat konkreettiset luvut ja selkeän kuvan koko prosessista – olitpa hallituksen jäsen, isännöitsijä tai osakas.
RH Kylmätekniikka on pääkaupunkiseudun lämpöpumppu- ja LVI-asentamisen erikoisliike (perustettu 2020, asentajiemme kokemus yli 20 vuoden ajalta – henkilöstön kokemus on paljon pidempi kuin yhtiön ikä). Teemme maalämpöprojektit avaimet käteen -periaatteella ja annamme asennuksille 2 vuoden takuun. Lue ensin tarkempi opas siitä, paljonko maalämpö maksaa, niin saat kokonaiskuvan hinnan muodostumisesta.
Sopiiko maalämpö taloyhtiöön?
Maalämpö sopii taloyhtiöön silloin, kun kiinteistöllä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja tontilla on tilaa lämpökaivojen poraamiselle. Maalämpö ottaa talteen maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ja siirtää sen rakennuksen lämmitykseen ja käyttöveteen – tasaisesti ja ilman fossiilisia polttoaineita.
Maalämpö on erityisen kiinnostava vaihtoehto taloyhtiölle, joka lämpiää nyt öljyllä, suoralla sähköllä tai vanhenevalla järjestelmällä. Tällöin lämmityskustannukset ovat yleensä korkeat, ja maalämmön korkea hyötysuhde (COP 3–5, eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan 3–5 kWh lämpöä) tuo merkittävät säästöt. Myös kaukolämmöstä siirrytään taloyhtiöissä yhä useammin maalämpöön, kun halutaan vakauttaa lämmityskuluja pitkällä aikavälillä.
Maalämmön soveltuvuus kannattaa selvittää tapauskohtaisesti, sillä jokainen taloyhtiö on erilainen. Soveltuvuuteen vaikuttavat etenkin:
- Tontin tilan riittävyys porausvaunulle ja lämpökaivoille (etäisyydet rakennuksiin, naapurirajoihin ja kunnallistekniikkaan)
- Nykyinen lämmönjako: vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys on maalämmölle ihanteellinen
- Kiinteistön lämmöntarve ja sen mukaan mitoitettava järjestelmä
- Maaperä ja porausolosuhteet kohteessa
Käymme kartoituksessa läpi nämä reunaehdot ja kerromme rehellisesti, onko maalämpö taloyhtiöösi järkevin ratkaisu vai kannattaako harkita esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppua. Tavoitteenamme on oikea järjestelmä oikeaan kohteeseen – ei kallein vaan pitkällä aikavälillä kannattavin.
Paljonko maalämpö taloyhtiöön maksaa?
Maalämmön hinta taloyhtiössä määräytyy ennen kaikkea kiinteistön koon ja lämmöntarpeen mukaan, sillä ne ratkaisevat tarvittavan laitetehon ja lämpökaivojen määrän. Alla on suuntaa antavat haarukat – oman taloyhtiösi tarkka hinta vahvistuu kartoituksen ja kannattavuuslaskelman jälkeen.
| Kohde | Tyypillinen hinta asennettuna | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Rivitaloyhtiö | 35 000–65 000 € | Yksi tai useampi lämpökaivo, kohteen koon mukaan |
| Kerrostalo / iso kohde | 100 000–200 000 € | Useita lämpökaivoja, järeämpi laitteisto |
| Suuremmat kiinteistöt | 100 000–200 000 € (+) | Mitoitus aina kohdekohtainen |
Hintaan vaikuttavat etenkin lämpökaivojen lukumäärä ja syvyys (tyypillisesti 100–300 metriä per kaivo; isoissa kohteissa tarvitaan useita kaivoja), lämpöpumppulaitteiston teho sekä kytkentätyöt vanhaan lämmönjakoon. Myös tontin olosuhteet ja porauksen vaativuus näkyvät kokonaishinnassa.
Vaikka investointi on iso, maalämpö maksaa taloyhtiössä itsensä takaisin pienempinä lämmityskuluina. Maalämmön tyypillinen takaisinmaksuaika on 6–9 vuotta, minkä jälkeen järjestelmä tuottaa säästöä koko jäljellä olevan käyttöikänsä ajan. Maalämpöjärjestelmän käyttöikä on pitkä, tyypillisesti 15–25 vuotta, joten investointihorisontti sopii hyvin taloyhtiön pitkäjänteiseen talouteen.
Me kerromme hinnat avoimesti jo lähtökohtaisesti, koska iso päätös ansaitsee selkeät luvut. Tarkka tarjous tehdään aina ilmaisen kartoituksen jälkeen, kun olemme nähneet kohteen ja laskeneet lämmöntarpeen.
“Maalämpö rivitaloon: 35 000–65 000 €. Kerrostaloon: 100 000–200 000 €. Lopullinen hinta määräytyy lämpökaivojen syvyyden ja kohteen koon mukaan.”
Taloyhtiön päätösprosessi: hallitus ja yhtiökokous
Maalämpöön siirtyminen on taloyhtiössä merkittävä hanke, ja päätös tehdään yhtiökokouksessa. Tästä syystä prosessi kannattaa hoitaa huolellisesti ja avoimesti – hyvin valmisteltu päätös syntyy sujuvasti, kun osakkaat saavat selkeät luvut ja perustelut.
Tyypillisesti prosessi etenee näin:
Vaihe 1: Hallitus valmistelee
Hallitus ja isännöitsijä käynnistävät hankkeen selvittämällä maalämmön soveltuvuuden ja kustannukset. Tässä vaiheessa kannattaa teettää kannattavuuslaskelma ja tarvittaessa kuntoarvio nykyisestä lämmitysjärjestelmästä. Pyydä kartoitus ja tarjous, jossa esitetään investoinnin hinta, arvioidut säästöt ja takaisinmaksuaika. Näin hallituksella on tosiasioihin perustuva pohja päätökselle.
Vaihe 2: Yhtiökokous päättää
Varsinainen päätös maalämpöön siirtymisestä tehdään yhtiökokouksessa. Koska kyse on usein lämmitysjärjestelmän uusimisesta, päätökseen vaaditaan tyypillisesti määräenemmistö (yleensä kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista). Tarkka päätöskynnys ja menettely riippuvat hankkeen luonteesta ja yhtiöjärjestyksestä, joten hallituksen kannattaa varmistaa asia isännöitsijältä ja tarvittaessa juristilta hyvissä ajoin.
Vaihe 3: Toteutus ja rahoitus
Kun päätös on tehty, sovitaan toteutuksen aikataulu ja rahoitus. Rahoitus hoidetaan taloyhtiöissä yleensä yhtiölainalla, joka maksetaan takaisin osakkailta perittävällä rahoitusvastikkeella. Tällöin yksittäisen osakkaan ei tarvitse maksaa koko investointia kerralla, vaan kustannus jakautuu kuukausittaiseen vastikkeeseen.
Hyvä valmistelu on koko prosessin perusta. Kun osakkaat näkevät konkreettiset luvut – investoinnin suuruuden, arvioidut säästöt ja vaikutuksen vastikkeeseen – päätöksenteko helpottuu. Avustamme taloyhtiötä mielellämme jo valmisteluvaiheessa: teemme kartoituksen, mitoituksen ja selkeän tarjouksen, jonka hallitus voi esittää yhtiökokoukselle.
Porausvaihe ja aikataulu
Maalämpö ei ole asennus päivässä, vaan suunnitelmallinen projekti, joka kestää useita päiviä tai viikkoja kohteen koosta riippuen. Suurin yksittäinen työvaihe on lämpökaivojen poraus.
Lämpökaivo porataan tyypillisesti 100–300 metrin syvyyteen, ja taloyhtiön kokoisessa kohteessa kaivoja tarvitaan yleensä useita. Porausvaiheessa tontille tuodaan porausvaunu, ja kaivojen paikat on suunniteltava niin, että lämpökaivot ovat riittävän etäällä toisistaan, rakennuksista, naapurirajoista ja maanalaisesta kunnallistekniikasta. Tämä on yksi syy, miksi tontin tilantarve kannattaa selvittää jo varhain.
Ennen porausta hankkeelle tarvitaan tarvittavat luvat. Maalämpökaivon poraaminen edellyttää useimmissa kunnissa toimenpidelupaa tai vastaavaa, ja kunta valvoo myös kaivojen sijoittamista koskevia etäisyysvaatimuksia. Pääkaupunkiseudun kunnissa lupakäytännöt ovat vakiintuneita, ja hoidamme tarvittavat selvitykset osana avaimet käteen -toimitusta.
Tyypillinen eteneminen taloyhtiön maalämpöprojektissa:
- Kartoitus ja mitoitus – selvitämme lämmöntarpeen ja kaivojen määrän
- Suunnittelu ja luvat – lämpökaivojen paikat, toimenpidelupa, aikataulu
- Poraus – lämpökaivot porataan suunniteltuun syvyyteen
- Laitteiston asennus – lämpöpumppu kytketään kiinteistön lämmönjakoon ja käyttöveteen
- Käyttöönotto ja säätö – järjestelmä viritetään toimimaan tehokkaasti
- Takuu ja huolto – saatte 2 vuoden takuun asennukselle ja huoltosuosituksen
Koko ketju hoituu meiltä yhdellä sopimuksella, joten taloyhtiön ei tarvitse koordinoida erikseen poraajaa, asentajaa ja sähkötöitä. Asentajamme ovat koulutettuja LVI-ammattilaisia, joilla on kylmäainekortti ja sähköasennusoikeudet.
Rahoitus ja takaisinmaksu
Maalämpöinvestointi rahoitetaan taloyhtiössä lähes aina yhtiölainalla. Käytännössä taloyhtiö ottaa lainan, jolla hanke katetaan, ja laina maksetaan takaisin osakkailta perittävällä rahoitusvastikkeella. Tällöin investointi jakautuu useammalle vuodelle, eikä yksittäisen osakkaan tarvitse maksaa omaa osuuttaan kerralla – mikä tekee isostakin hankkeesta hallittavan.
Olennaista päätöksenteon kannalta on verrata kahta asiaa: kuinka paljon rahoitusvastike nousee ja kuinka paljon lämmityskustannukset laskevat. Monessa taloyhtiössä lämmityksen säästö kattaa merkittävän osan rahoitusvastikkeen noususta jo lainan maksuaikana, ja lainan tultua maksetuksi jäljelle jää pelkkä säästö. Maalämmön takaisinmaksuaika on tyypillisesti 6–9 vuotta, ja koska järjestelmä kestää 15–25 vuotta, säästöä kertyy pitkään investoinnin maksamisen jälkeenkin.
Maalämmön taloudelliset hyödyt taloyhtiölle tiivistettynä:
- Matalammat ja vakaammat lämmityskustannukset vuodesta toiseen
- Korkea hyötysuhde (COP 3–5) – sähköä kuluu murto-osa tuotetusta lämmöstä
- Pitkä käyttöikä (15–25 vuotta) ja pitkäjänteinen investointihorisontti
- Mahdollinen kiinteistön arvon ja energialuokan paraneminen
- Riippumattomuus fossiilisista polttoaineista ja öljyn hintavaihtelusta
Kannattavuuslaskelma kannattaa teettää aina kohdekohtaisesti, sillä säästön suuruus riippuu nykyisestä lämmitysmuodosta ja kiinteistön kulutuksesta. Riippumatonta taustatietoa lämpöpumppujen energiansäästöstä ja taloyhtiöiden lämmitysratkaisuista löydät Motivan sivuilta. Me autamme taloyhtiötä laskemaan realistiset luvut juuri teidän kohteeseenne.
Miksi taloyhtiö ei saa kotitalousvähennystä?
Tämä on yksi tärkeimmistä eroista omakotitalon ja taloyhtiön välillä, ja se kannattaa ymmärtää ennen päätöstä. Taloyhtiö eli asunto-osakeyhtiö ei saa kotitalousvähennystä, koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen verovähennys – ja taloyhtiö ei ole henkilöverovelvollinen. Vähennyksen voi saada vain luonnollinen henkilö omasta verotuksestaan, ei yhtiö.
Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: kun taloyhtiö teettää maalämpöremontin koko kiinteistöön, työ tilataan ja maksetaan yhtiön nimissä. Tällaisesta koko taloyhtiön yhteisestä remontista osakas ei yleensä saa henkilökohtaista kotitalousvähennystä, koska hän ei itse ole työn teettäjä eikä maksaja – sen on taloyhtiö. Tämä eroaa olennaisesti omakotitalosta, jossa omistaja teettää ja maksaa remontin itse ja saa siten vähennyksen omaan verotukseensa.
Älä siis laske taloyhtiön maalämpöhankkeen kannattavuutta sen varaan, että osakkaat saisivat kotitalousvähennyksen koko investoinnista – pääsääntöisesti näin ei ole. Kotitalousvähennyksen ajantasaiset ehdot ja rajaukset löydät Verohallinnon sivuilta, ja yksittäisen taloyhtiön tilanteessa kannattaa tarvittaessa varmistaa asia verottajalta tai isännöitsijältä.
Entä muut tuet? Aiemmin öljylämmityksestä luopuvat pientalot saattoivat hakea Elinvoimakeskuksen (entinen ELY-keskus) avustusta, mutta sen hakuaika päättyi 25.5.2026, eikä tukea voi enää hakea. Avustus koski lisäksi pientaloja, ei taloyhtiömuotoisia kerrostaloja, joten se ei ollut taloyhtiön kannustin. Taloyhtiön maalämpöhankkeen kannattavuus perustuukin ennen kaikkea pienempiin lämmityskustannuksiin – ei verotukseen tai avustuksiin. Lue lisää öljylämmityksestä luopumisesta ja siitä, kannattaako maalämpö sinun kohteessasi.
Esimerkki: maalämpö öljylämmitteiseen rivitaloyhtiöön
Lähtötilanne: Pääkaupunkiseudun rivitaloyhtiö, jossa kolme taloa lämpiää vanhalla öljykattilalla. Lämmityskustannukset ovat nousseet, ja öljykattila lähestyy käyttöikänsä loppua. Hallitus haluaa selvittää maalämmön kannattavuuden.
Eteneminen: Hallitus tilasi ilmaisen kartoituksen ja kannattavuuslaskelman. Mitoituksen perusteella kohteeseen suunniteltiin useampi lämpökaivo ja maalämpöpumppulaitteisto, joka kytkettiin olemassa olevaan vesikiertoiseen lämmönjakoon.
Hinta-arvio: Investointi asettui rivitaloyhtiön tyypilliseen haarukkaan 35 000–65 000 €, rahoitettuna yhtiölainalla ja katettuna rahoitusvastikkeella.
Päätös: Hallitus esitti luvut yhtiökokoukselle, jossa hanke hyväksyttiin määräenemmistöllä. Poraus ja asennus toteutettiin sovitussa aikataulussa avaimet käteen -periaatteella.
Lopputulos: Lämmityskustannukset laskivat selvästi, ja arvioitu takaisinmaksuaika asettui noin 6–9 vuoteen. Yhtiö vapautui öljyn hintavaihtelusta ja sai vakaan, pitkäikäisen lämmitysjärjestelmän.
Esimerkki on havainnollistava ja perustuu tyypilliseen pääkaupunkiseudun rivitaloyhtiön kohteeseen. Oman taloyhtiönne luvut tarkentuvat kartoituksessa ja kannattavuuslaskelmassa.
Yleiset virheet taloyhtiön maalämpöhankkeessa
Taloyhtiön maalämpöprojekti on kertaluonteinen ja iso päätös, ja siinä tehdään helposti virheitä, jotka näkyvät joko kustannuksissa tai päätöksenteon sujuvuudessa. Vältä nämä:
- Päätöksen valmistelu ilman kannattavuuslaskelmaa. Yhtiökokous tarvitsee konkreettiset luvut investoinnista, säästöistä ja vaikutuksesta vastikkeeseen.
- Kotitalousvähennyksen olettaminen. Taloyhtiö ei saa kotitalousvähennystä, joten kannattavuutta ei pidä laskea sen varaan.
- Vanhentunut tieto tuista. Elinvoimakeskuksen öljylämmitysavustusta ei voi enää hakea (haku päättyi 25.5.2026) – älä sisällytä sitä laskelmiin.
- Tontin tilantarpeen sivuuttaminen. Lämpökaivojen sijoitus vaatii tilaa ja riittävät etäisyydet – selvitä tämä ajoissa.
- Luvituksen aliarviointi. Poraus edellyttää kunnan luvan; varaa sille aikaa osana hankkeen aikataulua.
Pyydä tarjous taloyhtiön maalämmöstä
RH Kylmätekniikka on pääkaupunkiseudun lämpöpumppu- ja LVI-asentamisen erikoisliike (perustettu 2020, asentajiemme kokemus yli 20 vuoden ajalta). Suunnittelemme, poraamme ja asennamme maalämpöjärjestelmät taloyhtiöihin avaimet käteen -periaatteella koko Uudenmaan alueella. Asennuksiin saatte 2 vuoden takuun, ja autamme hallitusta jo valmisteluvaiheessa kartoituksella, mitoituksella ja kannattavuuslaskelmalla.
Tilatkaa ilmainen kartoitus – teemme selkeän tarjouksen, jonka hallitus voi esittää yhtiökokoukselle. Vastaamme 24 tunnin kuluessa.
Lähteet
- Verohallinto – Kotitalousvähennys (vero.fi)
- Motiva – Taloyhtiöt ja lämmitys (motiva.fi)
